keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kissan verikorva osa 2


Paavo teki tosiaan hoitolinjauksen muutoksen heti ensimmäisenä yönä, ja repi kaikki kauluria myöten pois. Tikit onneksi säästyivät, mutta side ei saanut olla tarpeeksi pitkään, joten korva täyttyi uudelleen nesteestä. Paavo on ollut maanantaista asti apaattinen ja vetäytyvä. Kaulurin kanssa eläminen on tuottanut vaikeuksia, ja korva on varmasti ollut kipeäkin. Jackson on kovasti yrittänyt puskea ja nuolla Paavoa, mutta Paavo on vain sähissyt Jacksonille. Mikä on tosi kurjaa, sillä pojat eivät kyllä koskaan tavallisesti sähise toisilleen. Jacksonkin on nyt stressaantunut, ja meillä on ollut kovin rauhallista, kun pojat ovat vaan nukkuneet pari päivää.




Tänään käytiin Paavon kanssa uudestaan tyhjentämässä nestettä korvasta. Paavo on tosi reipas luonteeltaan, eikä ihan vähästä hätkähdä. Eläinlääkäri kuvaili Paavoa hyvin hoitomyönteiseksi. Me saatiin kaksi vaihtoehtoa. Joko korva viilletään uudestaan auki, ja laitetaan uudet tikit, tai sitten se tyhjennetään neulalla. Korvan viiltäminen olisi vaatinut nukutuksen, mutta silloin korvalla olisi vielä ollut mahdollisuus palautua ehkä pystyyn. Neulatyhjennykseen taas ei Paavoa ei tarvinnut lääkitä, koska se osaa olla nätisti, vaikka sitä vähän sattuisi. Valitsin neulatyhjennyksen, koska en pitänyt ajatuksesta, että Paavo nukutetaan joka toinen päivä. Korvaan tehtiin neulalla reikä ja neste puristettiin korvasta ulos. Paavo oli kiltisti, eikä rimpuillut tai kiukutellut yhtään. Olin siitä hurjan ylpeä. Tyhjennyksen jälkeen Paavon olo helpottui silmin nähden ja sen häntä nousi suorana pystyyn. Paavo yritti ystävällisesti puskea lääkärin nuri kaulurin kanssa.

Kun päästiin kotiin, annoin Paavolle kipulääkkeen ja ruokaa. Sen jälkeen se on jaksanut vähän leikkiäkkin. Koska korvaankaan ei varmaan enää satu niin paljon, Paavo alkoi lepyttelemään Jacksonia. Ajatus oli kaunis, mutta toteuttamisessa olisi ollut vielä hieman parantamisen varaa. Paavo hyppäsi Jacksonin luo puuhun ja yritti alkaa pesemään Jacksonin päätä. Lopputulos oli, että Paavo nuoli kauluria ja hakkasi sillä samaan aikaa Jacksonin päätä. Jackson ei oikein riemastunut tästä hellyyden osoituksesta ja sähisi vuorostaan Paavolle.
"Jos mä vähän nuolasen nii kyl se leppyy...."



"Hei dude.... Sun tötterö on mun silmässä...."



Hoito jatkuu samaan tapaan. Kipulääkkeet suun kautta ja korvaan sivellään voidetta. Korvista ja nesteestä otettiin varalta vielä bakteerinäytteet, mitkä olivat puhtaat. Ensi viikon keskiviikkona mennään tikkien poistoon ja samalla poistetaan vähäinen hammaskivi, mitä oli yllättäin tullut, vaikka heinäkuussa ei vielä ollutkaan.

Varmaan jokaisessa usean kissan taloudessa jokainen kissa on ihan yhtä tärkeä omistajalleen. Niin myös meillä. Kuitenkin jos toinen kissoista on kipeä, se saa sillä hetkellä suuremman huomion. Paavon kanssa meillä on jotenkin ihan erityinen suhde. Luulen, että se on tullut koulutuksen myötä. Paavon kanssa aloitettiin tottelevaisuuskoulutus jo pienenä, mikä on antanut keinon kommunikoida sen kanssa. Paavo myös luottaa minuun ihan eri tavalla kuin Jackson, vaikkakin Jacksonkin hädän tullen kipuaa kipeästi jalkoja pitkin syliin. Paavo antaa kuitenkin hoitaa kipeää korvaansa, eikä se koskaan mene minua karkuun, kun on jonkun ikävän asian vuoro. Paavo kyllä saattaa esim harjatessa yrittää ottaa jalat alleen, mutta se ei koskaan ns. loukkaannu tai ala välttelemään. Paavo kyllä näyttää, kun sitä harmittaa, mutta se näyttää myös sen kun se on hyvällä tuulella. Silloin kun minulla on migreeni Paavo tulee makamaan minun pään ympärille, mitä se ei muulloin tee. Jotenkin Paavolla vain tuntuu olevan ymmärrys moniin asioihin. Paavo osaa myös pyytää ulkoilua hakemalla valjaat eteisen kaapista, leikkiin Paavo pyytää tuomalla lelun, ja ruokaa kun on saatava Paavo koputtaa tassulla ruokakaapin oveen. Jokaisella kissalla on omat hauskat erityispiirteensä. Myös Jacksonilla ja kaikilla muillakin kissoilla.
"Täällä mä ihan rauhallisesti pötköttelin...."

"... Ja sitten se Urpo tuli hakkaa mua sillä tötteröllä päähän!!!"

Ja vielä vinkkinä kaikille kissakavereille...
"Käyttäkää kypärää!!!"

16 kommenttia:

  1. Öö, ei me kyllä kypärää houlita. Mutta olitpa sinä kiltti lääkärillä! Mutta se on ihme ettei Jackson tykännyt sun nuolemisesta! - Pepsi ja Max

    Hih, hih! Asiaa, mutta nuo kuvatekstit :D :D - emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihme touhua ollu koko päivä... Eka yritin lirkutella emännälle aamulla et se antas mulle ruokaa... mut ei.. Se nakkas mut laatikkoo ja vei sinne pahan hajusee paikkaan... Sit mä vähän kujersin sille lääkärillekki... Ja kiitokses se teki reiän mun korvaa... Aattelin et mun paras kaveri Jackson ees ymmärtäs mua, mut se sai vaan hirveen hepulin mun kaulurista... Ihan ku mä ite siit tykkäisin... -Paavo

      Poista
  2. Vaikka sun korva jäiskin lurppaan, niin se tekee susta vielä vastustamattomamman ♥ Anna nyt sen tötterön olla päässä vaan että ei tuu mitään pahempia pipejä. T. S&O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut ku se kutittaa.. purh... Mä haluaisin jo päästä eroon koko korvasta... Tää kaikki on Jacksonin vika. Taidan taas sähistä sille. -Paavo

      Poista
  3. Voi Paavo, sä oot niin lutunen tossa kaulurissas...
    -ihminen

    VastaaPoista
  4. Onpa viheliäinen vaiva kun noin äkkiä täyttyi uudestaan nesteestä. :/ Kauluri ei taatusti ole kiva, tsemppiä teille kaikille (Paavo-parka, mutta pakko myöntää että makiat naurut tuli tuosta lepyttely-yrityksestä)! Onko korva jäämässä lupaksi?

    Paranemisrapsut Paavolle! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja taas otettiin takapakkia. :( Käytiin tänään taas lääkärissä ja korva operoitiin taas... :( Nyt oli tikit tulehtunut ja korvasta tuli märkää ja verta. :/ Ja vasta keskiviikkona otettiin näytteet, eli aika äkäsesti tulehtu! Korvan rustot on niin vaurioituneet, että korva jää lurpalleen. Mikä kyllä tuntuu aika pieneltä asialta juuri nyt. Olispa Paavo vain jo terve. :/

      Haha. Muaki nauratti kyllä Paven lähentely. :D Oli se aika kömpelöä.

      Poista
  5. Pikaista paranemista! Paavo on kyllä tosi kiltti, kun antaa moisia toimenpiteitä tehdä ihan noin vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Paavo on kyllä tosi kiltti tyyppi. :)

      Poista
  6. Huh, minkä yllätyksen Paavo järjesti! Varmasti kurja huomata, että palattiin lähtöruutuun. Onneksi Pave on kuitenkin niin reipas poika, että antoi hoitaa korvan taas kuntoon. Ei haittaa luppanuus ollenkaan, vaan lisää vain rouheutta ja uskottavuutta. ;) Ehkä toipilaalle voi lukea tarinoita Pekka Töpöhännästä, jolla meni ihan mukavasti, vaikka häntä olikin vähän erilainen kuin muilla. Pikaista paranemista Paavolle! ♥ Toivottavasti tötterö ei enää ahdista tai korva kutia. Nuppu tsemppaa kovasti ja ymmärtää hyvin, miksi tötsä on niin mälsä asuste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä, mutta vielä kurjempaa oli huomata tänään, että ollaan nyt huonommassa tilanteessa kuin alkujaan! :( Onneks Paavo on tosiaan reipas. :) Paavolla tulee 3vko yhteensä tötterö elämää, joten eiköhän mekin totuta! :D Haha. Pekka Töpöhäntä kuulostaa hyvältä terapia ohjelmalta.

      Poista
  7. Voi Paavo! Toivottavasti mokoma vaiva parantuisi jo pian.

    VastaaPoista